top of page

Suomi rohkeasti kohti avaruusturismin uusia mahdollisuuksia

Haaga-Heliassa lanseerattiin maailman ensimmäinen kestävän kehityksen megatrendiä mukaileva avaruusturismikurssi. Kurssin myötä opiskelijat ympäri maailman saavat ainutlaatuista tietotaitoa kestävän kehityksen soveltamisesta avaruusturismisektoriin, jonka ennustetaan vuoteen 2030 mennessä tuovan miljardien liikevaihdon.


2010-luvulla alkanut kaupallisen avaruusalan murros, New Space, toi perinteisten avaruusvaltioiden rinnalle uudet yksityiset avaruusyritykset. Niiden liiketoimintamalli mahdollistaa entistä edullisemman ja helpomman pääsyn avaruuteen. (Space Finland 2021)


Uuteen kaupalliseen avaruusliiketoimintaan vahvasti rinnastettava piensatelliittiteknologian kehitys mahdollisti myös Suomen liittymisen avaruusvaltioiden joukkoon vuonna 2017. Tutkimussatelliitti Aalto1 laukaistiin silloin avaruuteen intialaisen kantoraketin kyydissä. Suomen ensimmäinen, globaalia kestävän kehityksen agendaa huomioiva, avaruuslaki saatettiin voimaan vuonna 2018. Samalla myös päivittyi kansallinen avaruusstrategia vastaamaan sisällöltään avaruusalan murrosta ja eri liiketoimintamalleja. (TEM 2021)


Suomalainen avaruusosaaminen on nykyään maailman huipputasoa etenkin Iceyen tutka-satelliittikuvapalveluissa, joita hyödynnetään esimerkiksi merenkulussa ja luonnonkatastrofien hallinnassa.

Avaruusturismin aikakausi

Kaupallisen avaruusturismin ennustetaan alkavan pian alan pioneeriyritysten, Virgin Galacticin, SpaceXn ja Blue Originin, operatiivisten toimintojen käynnistymisen myötä. Virgin Galactic suorittaa keväällä 2021 viimeisiä testilentojaan. SpaceX pyrkii loppuvuodesta laukaisemaan näyttelijä Tom Cruisen elokuvantekoon kansainväliselle avaruusasemalle maailman ensimmäisen avaruusturistin Dennis Titon (2001) jalanjäljissä.


Muutoin avaruuteen on tähän saakka turistimatkailtu lähinnä haavetasoisesti sci-fi kirjallisuuden, Hollywoodin avaruuselokuvien ja avaruusmiljööseen sijoittuvien virtuaalipelien avustuksella. Vierailut avaruuselämyskeskuksiin, kuten Floridan Kennedy Space Centeriin, ja maksulliset tähtitaivasretket edustavat kuitenkin jo olemassa olevaa, maasta käsin toteutettavaa, avaruusturismia.


Ihmisen lennättäminen maan kiertoradalle luo täysin uudenlaisen avaruuselämyssektorin. Tämän vaikutus voi parhaimmillaan edistää, erinäisten kompensaatioiden myötä, suojeluhankkeita maapallolla, mutta pahimmillaan lisäkuormittaa ympäristöä ja eriarvoistaa matkailijoita.

Avaruusturismi osaksi Suomen avaruusliiketoimintaympäristöä

Suomen avaruusstrategian tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä Suomella on maailman houkuttelevin ja ketterin avaruusliiketoiminnan toimintaympäristö, josta hyötyvät kaikki täällä toimivat yritykset (TEM 2021).


Tavoitetta tukemaan on asetettu konkreettisia toimenpiteitä kolmen eri teemakokonaisuuden alle:

  1. markkinoille pääsyn edellytykset,

  2. kansainvälinen vaikuttaminen ja

  3. tutkimus.

Suomalainen avaruuskoulutus – ja tutkimussektori, joka perinteisesti on sisältänyt avaruussää – ja astrofysiikkatutkimusta, sai vuonna 2019 joukkoonsa uuden rohkean avaruuskoulutusosaajan. Haaga-Heliassa lanseerattiin maailman ensimmäisen kestävän kehityksen megatrendiä mukaileva avaruusturismikurssi, vaikka varsinainen avaruusmatkailutoiminta ei ole vielä edes käynnistynyt. Kurssin myötä opiskelijat ympäri maailman saavat ainutlaatuista tietotaitoa kestävän kehityksen soveltamisesta avaruuturismisektoriin, jonka ennustetaan vuoteen 2030 mennessä tuovan miljardien liikevaihdon.


Lappi on myös viime vuosina profiloitunut korkeatasoiseksi ja elämykselliseksi matkailukohteeksi, jonne matkustetaan ympäri maailman ihastelemaan taivaalla eri värein leiskuvaa avaruusilmiötä – revontulia. Revontulimatkailua ei kuitenkaan ole vielä matkailustrategisesti valjastettu osaksi Suomen avaruusliiketoimintaympäristöä.


Korona-epidemian jälkeisessä matkailuelinkeinon elvytyksessä avaruuselämyskontekstin ja koulutuksen rohkea yhdistäminen revontulielämykseen sekä ympärille luotuihin palveluihin voisi osaltaan edistää sekä Suomen matkailutunnettavuutta että kansainvälistä koulutusvientiä.


Lähteet:

  • Space Finland. 2021. Suomi avaruudessa

  • Toivonen, A. 2020. Sustainable Space Tourism – An Introduction. Bristol: Channel View Publications.

  • Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). 2021. Avaruuspolitiikka.

3 views

Recent Posts

See All

Future considerations in managing climate change

Currently the impacts of the global warming are heating the Earth´s surface, oceans and atmosphere and being increasingly prompted by human-based activity. Responding to the issues of climate change i

The environmental cost of New Space tourism

How does the private sector's emphasis on space tourism influence greenhouse gas emissions and climate change? Privately owned New Space industry companies have rapidly developed technology for space

2020 – KAUPALLISEN AVARUUSMATKAILUN VUOSIKYMMEN?

Uusi vuosikymmen tuo mukanaan uudet kujeet, sen kertoo jo vanha sanontakin. Siirtyminen 2020-luvulle mahdollistaa ihmiskunnallemme aivan uusien ulottuvuuksien saavuttamisen, tässä tapauksessa kirjaime

Comments


bottom of page