2020 – KAUPALLISEN AVARUUSMATKAILUN VUOSIKYMMEN?

Uusi vuosikymmen tuo mukanaan uudet kujeet, sen kertoo jo vanha sanontakin. Siirtyminen 2020-luvulle mahdollistaa ihmiskunnallemme aivan uusien ulottuvuuksien saavuttamisen, tässä tapauksessa kirjaimellisestikin, sillä kaupallinen avaruusmatkailu, jota on lähes vuosikymmen odotettu satojen varauslistoilla olevien asiakkaiden keskuudessa pitkään ja hartaasti alkavaksi, on viimein näyttämässä merkkejä toiminnan operatiivisesta käynnistämisestä.


Mitä todennäköisemmin ensimmäisen alan pioneeristatuksen saavuttavan Virgin Galacticin perustaja Richard Branson on yrityksen viime syksyisen pörssiin listautumisen jälkeen kansainvälisessä lehdistössä toistanut sanomaa, että ensimmäinen kaupallinen avaruusturismilento on viimein toteutumassa syksyllä 2020. Jää nähtäväksi, onko näillä puheilla viimein oikeaa katetta, nyt toki sillä erotuksella, että markkinointiretoriikkavastuuta on jatkossa myös yrityksen uusien osakkeenomistajien suuntaan.


Tosin jos uudet kaupalliset yritykset eivät tänä vuonna kyseistä virstan pylvästä saavuta niin perinteinen valtiollinen toimija NASA tulee sen pian tekemään. Kesällä 2019 NASA julisti liittyvänsä mukaan kaupalliseen avaruusturismitoiminnan ja tarjoavansa vuodesta 2021 alkaen kaupallisia yhteistyömahdollisuuksia, tosin lähes 30 miljoonan dollarin maksua vastaan, avaruusturistien vierailun mahdollistamiseen kansainvälisellä avaruusasemalla.


Eurooppalaista avaruusviikkoa (European Space Week) vietettiin Helsingissä 3-5.12.2019. Avaruusviikko on Euroopan avaruusohjelmien näyteikkuna, joka tuo yhteen Euroopan tutkimusorganisaatiot, yritykset, päätöksentekijät, kansainväliset asiantuntijat ja avaruussovellusten käyttäjät. Tapahtumassa esiteltiin useita tuoreita saavutuksia Euroopan unionin avaruusohjelmista (kuten Galileo, EGNOS ja Copernicus) sekä ”new space economyn”, jossa valtiotaho ja yksityiset yritykset tekevät yhteistyötä, luomia uusia mahdollisuuksia. Pääteemoina käsiteltiin avaruusratkaisuja ilmastonmuutoksen torjunnassa, avaruustaloutta uutena kestävän kasvun tekijänä, avaruuden kestävää käyttöä sekä avaruusratkaisuja arktisen alueen kestävässä hyödyntämisessä. Huoli avaruusromun olemassaolosta sekä sen lisääntymisestä kietoutui lähes jokaisen teema-alueen yhteyteen.


Ruth Pritchard-Kelly OneWeb satelliittiverkkoyrityksestä todensi puheenvuorollaan läsnäolevan avaruusromun aiheuttamat uhkakuvat tulevaisuuden satelliittitoiminnalle ja painotti kaikkien avaruusyrityksen vastuullisen tulevaisuuden toimintakulttuurin strategista suunnittelua. Vastuullisuutta yhtiö aikoo itse jatkossa osoittaa esimerkiksi tuhoamalla käyttökelvottomat satelliittinsa hallitusti viimeistään viiden vuoden sisään (maan ilmakehässä) nykyisen sallitun 25 vuoden sijaan. Pritchard-Kelly sivalsi samalla SpaceX yhtiön Starlink - satelliittiohjelmaa heijastavan pintamateriaalin käyttämisestä, jonka havaittiin häiritsevän etenkin maanpäällisten astronomisten havaintojen tekemistä. SpaceX tiedottikin todentamisen jälkeen vaihtavansa tulevaisuudessa satelliittiensa pintamateriaalin vähemmän heijastavaksi sekä alkavansa vastuullisesti tarkastelemaan myös muuta avaruusympäristöön suuntautuvaa toimintakulttuuriaan.


Lisääntynyt avaruusromu uhkaa osaltaan myös tulevaisuuden kaupallista avaruusturismia, jonka ydintoiminta kietoutuu tiukkojen turvallisuussäädösten sekä niistä kuluttajille välittyvien mielikuvien ympärille. Kaupallisten avaruusmatkailuyritysten päätavoitteena on varmistaa asiakkaalle turvallinen avaruuselämys sekä paluu takaisin maankamaralle. Maalaisjärjelläkin pääteltynä on selvää, ettei tulevaisuuden avaruusmatkailija halua joutua senttimetrin halkaisijaltaan olevan romunpalan, mikä iskeytyy voimalla aluksen näköalaikkunaan, uhriksi niin että maapallo jää kirjaimellisesti viimeiseksi näyksi maailmankaikkeudesta. Tulevaisuuden avaruusmatkailutoiminnan kannalta jääkin vielä nähtäväksi, kuinka tuhannet uudet satelliittiryppäät sekä niistä aiheutuva lisäromu tulevat vaikeuttamaan operatiivista toimintaa. Avaruusmatkailutoiminnan alkuvaiheessa toteutettavat, noin 100 kilometrin korkeudelle suuntautuvat ”avaruusloikat”, näistä tosin tuskin vielä häiriintyvät.

3 views0 comments